`21 Ajankohtaista – Työsuhdesähköpyörä – verovapaa etu 1200e/v

KIINNOSTUITKO? TÄSSÄ YHTEYDENOTTOLOMAKE

Mistä polkupyöräedussa on kysymys? Muutamia faktoja monenkirjavan hehkutuksen keskellä.
Työnantaja myöntää työntekijälle mahdollisuuden polkupyöräetuun. Työnantaja voi hankkia pyörän ostamalla tai vuokraamalla leasingsopimuksella. Kunkin yrityksen henkilöstö- ja palkkapolitiikka määrittelee pitkälti reunaehdot saatavilla olevalle valikoimalle.

Polkupyöräedun kustannukset ovat yritykselle vähennyskelpoisia kirjanpidossa.

Hankintatavat ja kustannukset:
Työnantajan omistama pyörä:
Verovapaa etu on 100,00e/kk = 1200,00e/. Kun siitä vähennetään huolto- ja korjauskustannusten raha-arvo 20,00e/kk + pääoman korko ja vakuutus, jää loppu pyörän 1/12 hankintahinnan osaan huomioitavaksi siten, että hankintahinta jaetaan VIIDELLÄ käyttövuodella.
Toisin sanoen hankintatapa mahdollistaa pidemmän kuoletusajan ja sitä kautta arvokkaamman verovapaan kamppeen hankinnan (4800,00e).

Työnantajan liisaama pyörä:
Edun raha-arvo kuukaudessa on leasing- tai muun maksun sekä työnantajan erikseen maksamien käyttökustannusten euromäärä kuukaudessa vähennettynä leasingyhtiölle tai muulle taholle maksettujen toimisto- ja käsittelykulujen euromäärällä. Mikäli leasingvuokraan ei sisälly huoltoa, niin kiinteä ylläpidon raha-arvo on 20,00e/kk.
Näin ollen verovapaan edun mukainen pyörän maksimihinta muodostuu leasingkauden mukaan:
*24kk -sopimus, jos huolto ei sisälly leasingvuokraan mutta sen kustantaa työnantaja: pyörän hinta max. 1 920,00eur
*36kk -sopimus, ” ” : ” ” ” 2 880,00eur
*48kk -sopimus, ” ” : ” ” ” 3 840,00eur

Yrityksen palkkaus- ja luontaisetupolitiikka määrittelee edun lopullisen kustannuksen työntekijälle:
1) Kokonaispalkkamallissa pyörän ja sen ylläpidosta koituva kuukausittainen raha-arvo vähennetään palkasta. Tämä pienentää samalla hieman veroprosenttia ja merkitsee käytännössä, että työntekijän säästö muodostuu veroprosenttinsa mukaisesta osuudesta kuukausittaisesta raha-arvosta. 🚲
2) Mikäli taas työntekijä saakin luontoisetunsa rahapalkan päälle, niin etu tuo täysimääräiset säästöt eikä näin ollen pienennä työntekijän rahapalkkaa miltään osin mikäli hankinta toteutetaan verovapaan osuuden puitteissa. Tämä on siis se kuningasmalli.⚜
3) Mikäli työntekijä luopuu kokonaispalkkamallissa esim. kalliimmasta autoedustaan ja siirtyykin pyöräilijäksi on hänelle tiedossa todennäköisesti mojova nettopalkan korotus ilman palkkaneuvotteluita työnantajan kanssa.😊🚗

Mitä pyörälle tapahtuu työsuhdekauden kauden jälkeen?
Työnantaja voi myydä tai vaihtaa omistamansa pyörän haluamallaan tavalla.
Leasingpyörä taas palautuu rahoitusyhtiölle, joka myy sen pyöräliikkeelle (ei siis käyttäjälle). Mikäli työntekijä haluaa ostaa työsuhdeajokkinsa itselleen on hänen sovittava kaupasta pyöräliikkeen kanssa, joka myy sen markkinahintaan. Kannattaa myös huomioida markkinahinnan toteutuminen tilanteessa, jossa työnantaja myy omistamansa pyörän työntekijälle. Mikäli pyörä annetaan tai myydään alle markkinahinnan, katsoo verottaja erotuksen veronalaiseksi palkkatuloksi.

Miten menetellä, jos polkupyöräedun haltija päättää työsuhteen?
1) Omistuspyörän kohdalla asia on ratkaistavissa osapuolten välisellä neuvotteluratkaisulla yrityksen henkilöstö- ja palkkapolitiikan tukemana.
2) Leasingpyörän kohdalla yritys vastaa sopimuksen kustannuksista loppuun asti. Riippuen sopimuksen tilasta, pyörästä ja sen kunnosta teemme niiden perusteella tapauskohtaisesti tarjouksen kustannuksista, joilla sopimus voidaan päättää ennen aikojaan mikäli yrityksen piiristä ei löydy sille jatkokäyttäjää.

Miksi hankkia työsuhdepyörä Velostarista?
1) Tarjoamme markkinoiden ykkösmerkit ja mallit aina Outlet-hintaan molemmilla hankintatavoilla! Velostar myy ja liisaa yrityskäyttöön Helkama, HEL, E-Jopo, Merida, Tunturi, Haibike, Lapierre, Winora, Yuba ja Cargobike sähköpyörät outlet-nettohintaan, jolloin verovapaa etusi ei hupene monenmoisiin piilokuluihin ja bruttohinnoitteluun.
2) Leasingpyörän lunastusmahdollisuus työntekijälle kauden päättyessä 1% hankinta-arvosta/ vähintään 50,00e + järjestelykulut 150,00e! Esim. hankinta-arvoltaan 4800,00 pyörä 48kk sopimuksen päätteeksi lunastettavissa halvimmillaan hintaan 200,00e. Tarkemmat tiedot myyjältä.

Oheisena lopuksi vielä Verohallituksen faktat, joihin toiminta nojaa.

POLKUPYÖRÄETU, VEROHALLITUKSEN OHJE
12 Polkupyöräetu
Työnantajan työntekijälleen antama enintään 1 200 euron arvoinen polkupyöräetu on verovapaata tuloa (TVL 64 §:n 4 momentti). Työsuhdematkalipun ja polkupyöräedun verovapaa enimmäismäärä on kuitenkin yhteensä 3 400 euroa vuodessa.

Työntekijälle syntyy polkupyöräetu, kun työnantaja antaa omistamansa tai leasingsopimuksella hankkimansa polkupyörän työntekijän henkilökohtaiseen käyttöön tai muulla vastaavalla tavalla järjestää työntekijälle polkupyörän käyttöoikeuden vapaa-ajalla.

Polkupyöräetu voidaan antaa eri tavoin eikä edun järjestämistavalla ole vaikutusta polkupyöräedun verovapauteen.

Työnantaja voi antaa työntekijälle polkupyöräedun palkanlisänä. Tällöin ainoastaan polkupyöräedun verovapaan tulon ylittävä määrä lisätään bruttopalkkaan veronalaisena luontoisetuna.

Esimerkki 38: Työntekijän rahapalkka on 3 500 euroa/kk. Tämän lisäksi työnantaja antaa työntekijälle polkupyöräedun, jonka arvo on 100 euroa/kk (1 200 euroa/vuosi). Työntekijälle annettu polkupyöräetu on kokonaan verovapaata tuloa eikä sillä ole vaikutusta työntekijän veronalaiseen palkkaan.

Esimerkki 39: Työntekijän rahapalkka on 3 500 euroa/kk. Tämän lisäksi työnantaja antaa työntekijälle polkupyöräedun, jonka arvo on 200 euroa/kk (2 400 euroa/vuosi). Koska polkupyöräetu on verovapaata tuloa 1 200 euroon saakka, ainoastaan verovapaan tulon määrän ylittävä 1 200 euroa (100 euroa/kk) on työntekijän veronalaista luontoisetua. Työntekijän veronalainen palkka on polkupyöräedun antamisen jälkeen 3 600 euroa/kk, josta rahapalkan osuus on 3 500 euroa ja polkupyöräedun osuus 100 euroa.

Työnantaja voi tarjota polkupyöräedun myös siten, että työntekijän kanssa sovitaan polkupyöräedun sisältyvän hänen palkkaansa. Tällöin polkupyöräedun verovapaan tulon määrällä on vaikutusta työntekijän veronalaiseen palkkaan.

Esimerkki 40: Työntekijän bruttopalkka on 3 500 euroa/kk. Työntekijä ja työnantaja sopivat, että työntekijä saa polkupyöräedun 100 euroa/kk (1 200 euroa/vuosi), ja että polkupyöräetu sisältyy hänen bruttopalkkaansa. Koska polkupyöräetu on verovapaata tuloa 1 200 euroon saakka, työntekijälle annettu 1 200 euron polkupyöräetu on kokonaan verovapaata tuloa ja pienentää työntekijän veronalaista bruttopalkkaa 3 400 euroon/kk.

Esimerkki 41: Työntekijän rahapalkka on 3 500 euroa/kk. Työntekijä ja työnantaja sopivat, että työntekijä saa polkupyöräedun 200 euroa/kk (2 400 euroa/vuosi), ja että polkupyöräetu sisältyy hänen bruttopalkkaansa. Koska polkupyöräetu on verovapaata tuloa 1 200 euroon saakka, ainoastaan verovapaan tulon ylittävä määrä eli 1 200 euroa (100 euroa/kk) on työntekijän veronalaista luontoisetua. Työntekijän veronalainen bruttopalkka on muutoksen jälkeen 3 400 euroa/kk, josta rahapalkan osuus on 3 300 euroa ja ja veronalaisen polkupyöräedun osuus 100 euroa/kk. Työntekijän verovapaa polkupyöräetu on 100 euroa/kk.

Esimerkki 42: Työntekijällä on kokonaispalkkasopimus, jossa kokonaispalkan määrä on 3 500 euroa/kk. Työntekijä saa polkupyöräedun 100 euroa/kk (1 200 euroa/vuosi) osana kokonaispalkkasopimusta. Koska polkupyöräetu on verovapaata tuloa 1 200 euroon saakka, työntekijän kokonaispalkkaan sisältyvä polkupyöräetu on kokonaan verovapaata tuloa. Työntekijän veronalainen kokonaispalkka on muutoksen jälkeen 3 400 euroa.

Esimerkki 43: Työntekijällä on kokonaispalkkasopimus, jossa kokonaispalkan määrä on 3 500 euroa/kk. Työntekijä saa polkupyöräedun 200 euroa/kk (2 400 euroa/vuosi) osana kokonaispalkkasopimusta. Koska polkupyöräetu on verovapaata tuloa 1 200 euroon saakka, ainoastaan verovapaan tulon ylittävä määrä eli 1 200 euroa (100 euroa/kk) on työntekijän veronalaista luontoisetua. Työntekijän veronalainen kokonaispalkka on muutoksen jälkeen 3 400 euroa, josta rahapalkan osuus on 3 300 euroa ja veronalaisen polkupyörädun osuus on 100 euroa. Työntekijän verovapaa polkupyöräetu on 100 euroa/kk.

Polkupyöräedun käsittelyllä verotuksessa ei ratkaista eikä oteta kantaa siihen, miten rahapalkan alentamista tai kokonaispalkan muuttamista osittain verovapaaksi eduksi muussa lainsäädännössä (esimerkiksi työoikeudellisessa- ja eläkelainsäädännössä) käsitellään.

Verovapaa polkupyöräetu voi olla myös osana niin sanottua liikkumispalvelupakettia, jolloin edun raha-arvo kuukaudessa on se euromäärä, jonka vastaava etu maksaisi erikseen tarjottuna.

Esimerkki 44: Työnantaja antaa työntekijälle polkupyöräedun osana liikkumispalvelupakettia. Pakettiin kuuluu polkupyöräedun lisäksi julkisen liikenteen matkalippu ja oikeus edullisiin taksimatkoihin, jotka työntekijä maksaa erikseen. Paketin kuukausihinta on 150 euroa. Erikseen hankittuna polkupyöräedun määrä olisi 50 euroa/kk. Polkupyöräetu on verovapaa, koska sen määrä on alle 1 200 euroa (50 euroa x 12 kk = 600 euroa).

Tuloverolain säännöstä ja Verohallinnon luontoisetupäätöksen määräystä polkupyöräedusta sovelletaan ajoneuvolaissa määriteltyihin polkupyöriin. Siten esimerkiksi sähköpotkulauta ei ole ajoneuvolaissa tarkoitettu polkupyörä.

Polkupyöräetuun luetaan myös pyörään kiinteästi kuuluvat varusteet kuten valot, lukitus ja nastarenkaat. Vaikka pyöräilykypärä ei ole polkupyörän varuste, luetaan työsuhdepyörän yhteydessä annettava kypärä kuitenkin polkupyöräetuun. Varusteet otetaan huomioon polkupyöräedun arvoa laskettaessa lisäämällä varusteiden arvo hankintahintaan. Muista varusteista, kuten matkamittareista, pyöräilykengistä ja -vaatteista muodostuu erillinen etu, joka arvostetaan käypään arvoon.

Polkupyöräedun arvo määräytyy käyvän arvon periaatteen mukaisesti. Jos työnantaja hankkii työsuhdepolkupyörän esimerkiksi leasing-sopimuksella, polkupyöräedun arvo on työnantajalle aiheutuva kustannus eli käytännössä leasing-maksu vähennettynä leasing-yhtiölle maksetuilla toimisto- ja käsittelykuluilla.

Jos työnantaja omistaa työsuhdepolkupyörän, käypä arvo muodostuu arvonlisäverollisen hankintahinnan, pääomakulujen ja käyttökulujen perusteella. Verohallinnon luontoisetupäätöksen 27 §:n mukaan työnantajan omistamasta polkupyörästä muodostuvan edun raha-arvo kuukaudessa on 1/12 polkupyörän vuotuisten pääomakustannusten eli hankintahinnan osan ja pääoman koron sekä huolto-, korjaus- ja muiden käyttökustannusten (esimerkiksi vakuutuksista ja säilyttämisestä aiheutuneet kustannukset) euromäärästä. Hankintahinnan osan euromäärä lasketaan siten, että hankintahinta jaetaan viidellä käyttövuodella. Koron määrä lasketaan myöhempinä vuosina siten, että koron laskennan perusteena olevasta pääomasta vähennetään edellisenä vuonna verotetun poiston osuus.

Käyttökustannuksiin laskettavien työnantajan maksamien huolto- ja korjauskustannusten raha-arvo on 20 euroa kuukaudessa tai sitä alemmat todelliset huolto- ja korjauskustannukset. Tämä koskee sekä työnantajan omistan polkupyörän huolto- ja korjauskustannuksia että työnantajan leasingsopimuksella hankkiman pyörän huolto-ja korjauskustannuksia, jos työnantaja maksaa kustannukset erikseen.

Esimerkki 45: Työnantaja ostaa polkupyörän, jonka hankintahinta on 2 700 euroa. Lisäksi työnantaja hankkii työntekijälle pyöräilykypärän, jonka hinta on 80 euroa ja matkamittarin, jonka hinta on 50 euroa. Työnantaja huolehtii vuosittain pyörän huollosta, joka maksaa 100 euroa. Pyörä on työntekijän käytössä koko vuoden.

Polkupyörän hankintahinta on 2 780 euroa (2 700 + 80). Hankintahinta jaetaan viidellä käyttövuodella ja tähän määrään lisätään käyttökustannukset (huoltokustannukset) 100 euroa, jolloin polkupyöräedun arvoksi saadaan 656 euroa vuodessa.

Polkupyöräkypärä lasketaan pyörän hankintahintaan. Sen sijaan matkamittarista (muu kuin pyörään kiinteästi kuuluva varuste) syntyy erillinen veronalainen etu. Koska vuosihuolto maksaa vähemmän kuin luontoisetupäätöksessä tarkoitettu kaavamainen huolto- ja korjauskustannus 20 euroa/kk, voidaan kustannusten määränä käyttää työnantajan tosiasiassa maksamaa määrää.

Polkupyöräetu muodostuu niille kuukausille, kun pyörä on työntekijän käytettävissä. Jos esimerkiksi leasing-sopimus on tehty kahdeksi vuodeksi, polkupyöräetu muodostuu jokaiselle kuukaudelle riippumatta siitä, käyttääkö työntekijä polkupyörää.

Esimerkki 46: Työantaja antaa työntekijälle polkupyöräedun toukokuussa 2021. Työnantaja on tehnyt polkupyörästä kahden vuoden leasingsopimuksen pyörävuokraamon kanssa. Leasingmaksu on 80 euroa kuukaudessa sisältäen huolto- ja korjauskulut. Koska polkupyörä on työntekijän käytettävissä koko ajan, polkupyöräedun määrä on vuonna 2021 yhteensä 640 euroa (8 kk x 80 euroa) ja vuonna 2022 yhteensä 960 euroa (12 kk x 80 euroa). Polkupyöräetu on molempina vuosina verovapaa, koska sen määrä on alle 1200 euroa vuodessa.

Jos työntekijä saa polkupyöräedun kesken kuukauden, lasketaan ensin koko kuukauden edun määrä, joka jaetaan arvolla 30,33 ja kerrotaan pyörän käytettävissäolopäivillä.

Työntekijällä voi olla mahdollisuus lunastaa leasingyhtiöltä käyttämänsä polkupyörä leasingkauden päätyttyä. Tästä ei muodostu työntekijälle veronalaista etua. Jos työntekijä lunastaa työnantajalta tämän omistuksessa olevan polkupyörän, työntekijälle ei muodostu veronalaista etua, jos pyörä lunastetaan käypään arvoon.

Jos työnantaja antaa polkupyörän työntekijän omistukseen, kyse ei ole polkupyörä-edusta vaan palkaksi katsottavasta veronalaisesta edusta. Edun arvo on polkupyörän käypä arvo luovutushetkellä.

Ennen vuotta 2021 annetun polkupyöräedun arvo lasketaan vuodesta 2021 alkaen polkupyörän alkuperäisestä hankintahinnasta. Laskentaan ei vaikuta se, että etu on ollut veronalainen ennen vuotta 2021.

MEISTÄ

Velostar.fi-tiimi on pieni ja tekee monia projekteja limittäin. Siksi kohtaamme asiakkaamme ajanvarauksilla niin sähköpyöräkatselmuksien kuin tilausten noudoissa. Tällä tavalla olemme saaneet valmista aikaan jo 5 vuotta.

UUTISKIRJE

Rekisteröi sähköpostiosoitteesi uutiskirjeemme tilaajaksi. Emme häiritse Sinua jatkuvasti vaan silloin, kun meillä on todella mielenkiintoisia uutisia sähköpyöristä, lisävarusteista tai palveluista.


© Copyright 2020 Velostar